maanantai 12. marraskuuta 2012

Isänpäivä

Pappa ( iskän isi) <3

Papasta tulee aina mieleen talviurheilu. Talvisin telkkarista tulee aina jotain lumista urheilua jota seurataan samalla kun kyläillään. Papasta tulee myös mieleen kala ja kalastus. Heidän mökillä tuli/tulee usein kesäsin makoiltua laiturilla yrittäen samalla pilkkiä pieniä kaloja. Pappa on myös hyvin rauhallinen ja hänellä on hyvä huumori. Hän on minulle hyvin tärkeä ja rakas <3

Ukki (äitin isi) <3

Ukista tulee mieleen kotimaiset komedia elokuvat. Yhdessä olemme monet kerrat katsoneet Pekkaa ja Pätkää, myös muita samankaltaisia hauskuuttajia. Ukilla on hyvin samanlainen huumorintaju kuin minulla (ehkä periytynyt) ja hän on myös kova vitsailemaan. Hän on aikalailla sellainen "vanhan ajan mies" Mies tekee miesten työt ja naiset naisten työt kuten kaikki keittiöön liittyvät. Viimeksi kuitenkin heillä käydessäni yllätyin suuresti kun hän keitti teetä ja kahvia :) Minulla on paljon ihania muistoja Ukistani ja olen oppinut kaikenlaista häneltä. Ehkä suurin niistä on kuitenkin kuohukerman käyttö teessä ( vaikka Ukki sitä käyttääkin kahvin kanssa ) mutta kuiteski. Ukki myös opetti minut juomaan limonaatia kun olin pikkuinen x) oikein vauvva videolle päässyt tämäkin tapahtuma joita ukki kuvasikin ahkerasti :) Ukin voileipien tekoa on aina hauska seurailla, välillä makkarasiivu on paksumpi kuin itse leipä. Ukki on minulle hyvin hyvin rakas ja tärkeä ihminen <3

Iskä <3

Iskä on myös yksi rakkaimmistani. Hän on ollut isänäni varmaan jo ennen kuin täytin 1v. Pidän häntä täysin omana isänäni ja näen jopa itseni hänessä. Meillä on hiukan samoja "vaivoja", molemmilla on silmälasit ja vähän kiro pikkurilli x) Hän on ollut mukana luisteluharrastukseni parissa, viemällä harjoituksiin ja muuta. Muistan myös kun olimme luistelemassa tekojäällä ja luin ensimmäisen sanani pukuhuoneen seinältä ja tietenkin se oli kirosana :D Iskältä olen oppinut kaikenlaista ja kun teen jotain suuria päätöksiä tai tekoja Iskän mielipide on minulle tärkeä. Kun menen tai lähden kotoa yritän päästä Iskän kanssa samaan junaan, jotta saan viettää vielä vähän aikaa hänen kanssaan. Iskä on kuitenkin paljon töissä tai pikkusiskon harrastuksissa, ettei häntä välttämättä pääse pahemmin näkemään, mutta onneksi aika usein samalla junalla pystytään menemään :) Iskä on minulle hyvin rakas ja tärkeä ja ainoa Isäni <3

Vaikka en heille usein kerrokkaan, He kaikki ovat minulle hyvin tärkeitä ja Rakkaita <3 Toivottavasti näemme pian

Hyvää Isänpäivää Rakkaille Iskälle, Papalle ja Ukille. Olette hyvin tärkeitä minulle <3

Rakkaudella: Pikku tyttönne

torstai 27. syyskuuta 2012

Miksi kesä loppui jo?

Sain taas hankittua viime viikolla uuden jäsenyyden Elixiaan, koska on vaan pakko ruveta vähä kuntoilemaan. No kävin viime viikon maanantaina salilla ja reenasin sitte oikeen kunnolla. Kyllä tuntui seuraavana päivänä joka paikassa. Sen jälkeen olenkin ollut kipeänä melkein kaksi viikkoa. Koko ajan hirveän huono olo ja oksettaa. En ole pytynyt tekemään oikein mitään. Olen yrittänyt kuitenkin parina päivänä käydä näyttäytymässä harjoittelu paikassa. Pari päivää sitten keksinkin, että mistä tämä voisikin johtua, ruisleivästä :( Olen viimeiset pari viikkoa sitä syönyt. Nyt olenkin ollut sitten pari päivää syömättä ja olo alkaakin jo helpottamaan. Onneksi :)

Ensi viikolla aloitan vielä toisessa harjoittelu paikassa, koska opettaja niin vaati. Koska nykyisessä ei ole kirjanpitoa. Olen muutenkin hiukan turhautunut harjoittelu paikassani. En oikein saa tehdä siellä mitään. Aloitan aina aamuni vaan istumalla ja epätoivoisesti keksimällä itselleni jotain tekemistä. Työtoverini tekee aina itse kaikki työt eikä jostain syystä voi jättää minulle tehtäväksi mitään -.- Olenkin muutamina päivinä kuluttanut aikaani koulun kirjastossa aakkostamassa kirjoja, ihanaaa :p Olen sellainen ihminen etten vain voi istua tekemättä mitään, hyvin tuskallista. Niinpä onkin ollut ehkä vähän liiankin helppoa jäädä kotiin kun on vähäkin huono olo. Mutta ehkäpä tämä tästä kun aloitan vielä siellä toisessa päivässä. Kolme päivää koululla ja kaksi päivää kirjanpidon parissa.

Olen käynyt nyt kuukauden sisällä kaksi kertaa korkeasaaressa x) Ensin yksin kissojen yössä, mikä oli hyvä juttu, koska en uskonut kenenkään jaksavan toljotella eläimiä samallalailla kuin minä :) Odotus palkittiinkin kun näin vilauksen lumileopardin poikasista <3 Viime viikonloppuna kävin sitten ton ihanan herrasen kanssa katsomassa uudestaan noita ihanuuksia mitä siellä on. Kyllä ne aika hyvin siellä liikkuikin, ei ole enään niin kuuma. Yksi poikasistakin uskaltautui emon kanssa tulemaan ihan viereen tutkimaan :p Onneksi tää ihana herra jaksoi odottaa ja katsella ku minä päivystin kaikkien eläinten kanssa ikuisuuden. Sain myös kokea ensimmäisen ampiaisen piston, kun olimme katselemassa karhuja. Kivasti se sattuikin ja oli pari päivää hyvin kipeä, mutta nyt ei ole enään mitään :) Sain myös estettyä paniikin mistä olinkin hyvin tyytyväinen.

Nyt kutsuu hyvä ruoka + jälkiruoka :)

Hyvää syksyä kaikille

lauantai 4. elokuuta 2012

Kesä tuli ja meni.

Eihän siitä ole kauankaan, kun kävin puolassa. Muka kaks kuukautta. Niin varmaan. Tuntuu, että siitä ois vasta pari viikkoa. Tänä kesänä en olekkaan oikeen muuta tehnytkään kun ollu töissä.

Herätys -> töihin -> kotiin -> ruokaa -> nukkumaan.

Töitä olisi enään kaksi viikkoa jäljellä jonka jälkeen menenkin suoraan harjoitteluun. Pienellä jännityksellä odotan, että mitä siellä saan tehdä. Mutta tämän olen yrittänyt luvata itselleni: Kävelen tai pyöräilen töihin. Katsotaan miten käy loppuvuodesta kun on niin kylmä ja pitäs puoli unessa kävellä töihin. No sen näkee sitte.

Olen juuri käymässä vanhempieni luona pohjoisessa. Iskän ja nuoremman pikkusiskoni synttäreitä vietetään, tai he viettivät eilen kun istuin junassa, mutta säästivätpä palan kakkua kumminkin. Toivottavasti isovanhemmat kävisivät vielä täällä ni näkisi heitäkin kun en tiedä milloin pääsen seuraavan kerran.

Tänään olenkin harjannut meidän ihanaa hauvvelia. Hirveesti lähtee karvaa. Yritin sitä pihalla aluksi harjata, mutta eihän siitä mitään tullut ku itikat yrittivät syödä molemmat elävältä. Joten istuin varmaan tunnin eteisen lattialla pussin kanssa (josta koira yritti penkoa karvojaan takaisin) ja höpötteöin sille kaikkee kivaa :) Laatuaikaa tarvitaan varsinkin ku sitä on aina niin  kova ikävä <3

Kesän alussa kun nelonen alkoi näyttämään näkijän 5 kautta hurahdin sarjaan täysin ja siitähän alkoi sitten cdonilta ahkeraa tilailua. Ensin kaudet 1 ja 2, sitten reissuun anttilasta kausi 6, sitten kaudet 3 ja 4 ja nyt ku nekin on katsottu piti eilen töissä tilata 7 kausi. Vaikka se onki vähä kalliimpi, mut ei voi mitään.

Sainpas myös viime sunnuntaina polettua pyörällä yhteensä 20km ja siinä välissä talviturkin heitto. Se olikin ehtinyt jo kaks kesää kasvaa. Kyllä se olo keveni.

Mutta nytten taidan mennä koiran rapsutuksen jälkeen katsomaan näkijää hetkeksi ja sitten nukkumaan.

Hyvää loppu kesää kaikille!

tiistai 3. heinäkuuta 2012

Ihana kesä!

On ollut hyvin paljon tekemistä koko kesän aikana, ettei ole ehtinyt kirjottelemaan tänne mitään. Töitä on tehty paljon. Ei ole oikein jaksanut muuta tehdä kun töitä ja sen jälkeen sohvalla röhnöttää. Salillakaan en ole jaksanut käydä :( en kyllä tiedä onko jäsenyys enään voimassakaan, koska laskuakaan ei ole tullut. Mutta en jaksa tämän enempää kirjoittaa juuri nytten koska olen hiukan väsynyt :) Hyvää yötä!

maanantai 28. toukokuuta 2012

Puola

Heräsin 5.30 kun nelosella pyörivän sarjan Criminal Maindsin entinen "pahis" viikatemies, oli hyökkäämässä kimppuuni, Olin siis vanha mies nukkumassa ?? ja heräsin kun viikatemies oli hyökkäämässä sängyn jalkapäädystä kimppuuni ja potkaisin häntä naamaan. Heräsin siis kun potkasin seinää.

Aamulla oli sovittu tapaaminen Helsinki-Vantaan lentokentällä 9.20, mutta tapani mukaan saavuin paikalle jo 8.35. Siinä oli sitten joku hetki odottelua, että luokkakaverini ja opettajat tulivat. Olemme siis matkalla koulussa toimivan leikki yrityksen messuille. Etsimme uusia asiakkaita ja esittelemme yritystämme.

Lentoa saimme odottaa pari tuntia ja jännitys vain kasvoi mitä lähempänä koneeseen meno oli. Päästiin lopulta koneeseen eikä matka ollut pitkä Varsovaan. Siellä saimmekin sitten odottaa melkein neljä tuntia seuraavaa lentoa. Paluu matkalle onkin jo tavarat melkeen valittu. Saavuimme sitten vihdoin hurjan taksimatkan jälkeen Stalowa Wolaan ja hotelliin. Hotelli aivan ihana ja viihtyisä, Hotel Stal. Tavarat huoneeseen ja oppaan osoittamaan suuntaan. Paikalliset ostoskeskukset. Löydettiinkin vihdoin perille, ensimmäinen just mennyt kiinni ja seuraavassa tunti aikaa. Mukaan tuli ihanan keltaiset tennarit noin 10€ ja aivan ihana mallikappaleita myyvä kauppa. Vielä ei sieltä löytynyt kivaa, koska aikaa ei ollut paljon. Paikallisesta kaupasta ostin vettä ja croissantteja suklaa täytteellä. Sieltä pääsi reilulla 2€. Kaverini ostikin sitten vähä enemmän ruokaa kaupasta ja silti hinnaksi tuli alle 5€.

Huomenna sitten tutustutaan vanhaan kaupunkiin ja messupisteen pystytys ja shoppailu jatkuu :D

Talot täällä näyttävät aivan ihanilta. Erikoisen näköisiä ja yhteen kerrostaloon oli maalattu sateenkaari.

Mutta lennoista selvittiin pienellä pelolla, ei siis iskenyt pahempi paniikki vaikka sitä pelkäsinkin.

Nyt nukkumaan :)

sunnuntai 13. toukokuuta 2012

Äitienpäivä

Haluan toivottaa paljon Onnea todella Rakkaalle äidilleni ja molemmille mummeilleni <3

He ovat kaikki opettaneet ja vaikuttaneet nykyiseen elämääni suuresti ja he kaikki ovat äärettömän rakkaita minulle.

Mummi (isän puolelta)
Hän on opettanut minulle, itsehillintää ja tyyneyttä. Ehkä myös heidän (mummin ja papan) rahan käyttö on vaikuttanut omaani. He eivät ole koskaan milläänlailla esitelleet ja tuhlanneet rahojaan vaan ovat säästäneet. Koen että se on yksi suurimmista oppimistani asioista, koska olen aika hyvä säästämään rahaani vaikka välillä sattuu hiukan lipsahduksia. Muistelen lämmöllä aikoja, kun kesäisin olin heidän mökillä uimassa. Saatoin uida koko päivän ja ottaa mummin kanssa aurinkoa. Vaikka emme ole samaa lihaa ja verta, koen vahvasti heidän olevan isovanhempiani. ja vaikka en juttelekkaan heidän kanssaan usein, he ovat hyvin rakkaita minulle, vaikka emme sitä ääneen sano. Paljon onnea rakas Mummini <3

Mummi (äidin puolelta)
Tältä mummilta olen oppinut paljon käsitöistä, ruualaitosta ja poliisi sarjoista. Vietin paljon aikaa lapsena heidän luonaan ja he (mummi ja ukki) kutsuvatkin minua heidän lellikikseen, ja pihtäähän se vähän paikkaansa x) Mummilta olen oppinut kutomisen ja vielä enemmän ristipistojen ilon. Heidän luonaan tunnen olevani kotona. Heidän seura, ruoka ja kodin lämpö ovat asioita mitä heissä kaipaan kovasti. Olen viime aikoina itsekkin taas tykästynyt tekemään ristipistoja ja olen lähettänyt niitä heille korttien muodossa ja he ovat niitä ylpeänä esitelleet tutuilleen. Mummin ruoka on yksi parhaimmista, joten soittelen välillä kysyäkseni ohjeita ja siitähän tulee melkein yhtä hyvää kun mumminki. Nuorena vietin mummin kans illat sohvalla katsoen Poirottia ja muita rikossarjoja, ei kuitenkaan CSItä :) Yritän aina välillä soitella mummille, mutta mummi ei tykkää oikeen puhelimessa puhua, mutta täytyy se silti välillä soittaa. Toivottavasti he tietävät kuinka paljon he merkitsevät minulle ja tulevat aina merkitsemään. Paljon onnea rakas Mummini <3

Äiti
Äidiltä olen oppinut ainakin hiukan tempperamenttiä, jonkinlaista uskoa yliluonnolliseen ja sisustamisen. Olen hyvin onnellinen siitä, että äiti jaksoi biologisen isäni lähdettyä etsiä uuden miehen, josta sainkin maailman parhaimman isän ja isovanhemmat. Paljon haluan antaa myös kiitosta siitä, että hän on huolehtinut, että olen saanut parhaan mahdollisen hoidon sairaana ollessani. Ja myös ihanista pikkusiskoistani. Ihailen hänen kannustamistaan ja sitä, että hän on opettanut minua pitämään puoleni ja olemaan vahva. Olen ylpeä voidessani sanoa olevani hänen tyttö. Hyvää äitienpäivää rakas Äiti <3

Vielä paljon onnea heille kaikille ja muistakaa, että olette kaikki hyvin tärkeitä ja rakkaita vaikka emme sitä usein ääneen sano <3

perjantai 4. toukokuuta 2012

Ei puhu eikä pussaa, mutta rakkaudesta se hevonenki potkii!

Alkuvuodet olivat ihanaa aikaa on ne kyllä vieläki, mutta ei ihan samanlaista, kuin silloin. Pidettiin kädestä kiinni ja pussailtiin. Miksi ei enään? Aina sanotaan, että parisuhde muuttuu vuosien aikana, mutta minkä ihmeen takia. Miksi aina ei voi olla yhtä ihanaa ja loputtomasti rakkauden osoituksia?

En koe, että "tarpeeni" olisivat muuttuneet näiden kuuden vuoden aikana. Haluaisin vieläkin vaan istua sohvalla toisen kainalossa katsomassa telkkaria ja kävellä käsi kädessä ulkona. Mikä siinä on niin vaikeaa? Olen pitkään miettinyt, että onko ulkonäössäni jotain vikaa, joten päätinpä tehdä asialle jotain, mutta eipä asiat ole siltikään muuttunu. Ehkä vika ei ole sitten minussa. Mutta jos vika onkin Hänessä? En koe että Hänessäkään on mitään vikaa, paitsi ettei Hän osaa kertoa tunteistaan ja ajatuksistaan. Miten voi lapsuuden ja nuoruuden asiat vaikuttaa aikuisen ihmisen käytökseen niin voimakkaasti? Olen usein sanonut Hänelle, että hän voi puhua ja kertoa asioita ja että kyllä minä kuuntelen ja olenki kiinnostunut tietämään. Onhan Hän elämäni rakkaus. Mutta ei. Miten saisin hänet tajuamaan kuinka paljon Hän satuttaa minua käytöksellään kun pelkkä sanominen ei riitä?

Mutta onneksi myös Hänen teot kertovat, että Hän edelleen rakastaa minua. Pienet asiat, yllätykset, kutittelut ja muut pikku kiusaamiset osoittavat minulle, että Hän ei ole unohtanut minua. Ehkä vain täytyy sitkeesti jaksaa yrittää ja jos se jonain kauniina päivänä palkitaan.

Mutta onneksi rakkaus ei ole minnekkään kadonnut <3

                                                          E <3 T

torstai 3. toukokuuta 2012

Jaksaa jaksaa ...

Ärsyttävää ku pitäs mennä kouluun, mutta ei millään huvittais :s Opettaja vielä eilen ilmotti, että tänään ruvetaan käsittelemään jotain uutta, mutta ei sekään oikeen kannusta lähtemään. Inhottavaa ku pitää olla aina niin laiska :( Mahaki kurninu koko aamun enkä siltikään ole saanut tehtyä aamupalaa, ei hyvä.

Yritin eilen epätoivoisena saada tehtyä yhtä rästi tehtävää, mikä ois pitäny palauttaa jo viime syksynä. En vaan tiedä miten se voi olla niin vaikeeta. Opin aina ne helpoimmat ja vaikeimpia juttuja en vaan ikinä meinaa oppia millään. Nytkin ollaan viime viikot tehty kirjanpito tehtäviä koulussa ja en oo tainnu kertaakaan saada tehtävästä oikeaa tulosta :s Monet on kylläkin jäänyt kesken ku on menny hermot niihin tai tullu ilmoitus, että joku onki palautettava tehtävä. Oonkohan mä ees oikeella alalla? Kiinnostusta ja innostusta on oppimaan, mutta joka kerta ku kova työ menee hukkaan jonkin virheen takia tuntuu ku putois kuoppaan ja sieltä ei meinaa millään päästä ylös. Vähä pelottaa miten selviän harjottelusta :o

Inhottavinta tällä hetkellä on kyllä se ku on hirveesti rästi tehtäviä ja ois tämä kuukausi aikaa tehdä niitä. Tulee aika kiire ku en vaan kykene keskittymään. Täytyy varmaan vaan palauttaa nuoki kirjanpidon tehtävät ja olla välittämättä virheistä. Ainakin ois ne pois päivä järjestyksestä.

Kai mä meen tekemään sitä aamupalaa ja sit kömpis sinne kouluun. Onneksi pääsee tänään kahvakuula tunnille.

Mukavaa päivää!

keskiviikko 2. toukokuuta 2012

No sainpas viimein nukuttua, vaikka vaan kolme tuntia, mutta ainakin ens yönä tulee nukuttua. Kirjanpitoa on hyvin hauska tehdä, kun silmät on ristissä ja näkee pelkkiä mustia länttejä ruudulla.

On myös yksi asia vähemmän mietittävää, kun lääkäri lupasi laittaa lähetteen eteenpäin, kun psykiatrinen sairaanhoitaja ei siihen suostunut. Nyt sitten odotetaan vaan tietoa, että miten käy. Saa nähdä kauanko siinäkin menee.

Meinasinpa ruveta itkeä vollottamaan, kun odotin pääsyä lääkärille. Luin metron tekstareista, että oli ammuttu naaras susi, että mitä jos sillä onkin jossain pentuja. Toivottavasti ei ollut ja jos onki ni toivottavasti ne ja kaikki muutkin pikkuiset selviävät :)

Nyt maha huutaa siihen malliin, että täytyy lähteä syömään.

Olkaa kaikki eläimet turvassa <3

Hyvää huomenta!

Taas on sellainen ilta, ettei unta uskalla ottaa kylään. Väsyttää kauheasti, mutta peiton alle ei vaan uskalla kömpiä. Joten keksinpä tälläisen aloittaa :) Onneksi yön viihdykkeenä on söpöt leopardin poikaset, jotka eivät osaa päättää miten päin olisivat.

Vielä olisi tämä kuukausi aikaa etsiä työharjoittelu paikka. Monta on mielessä ja yksi suuri suosikki, mistä en vielä ole kuullut mitään. Harmittaa näin jälkikäteen kovasti ku en kirjottanutkaan siitä tai tuosta ja tekisi mieli lähettää uusi viesti perään, mutta en taida kehdata. Mulla on suuret toiveet ja haaveet harjottelupaikasta ja itse harjoittelun sujumisesta. Syksyllä alkaa siis viimeinen harjoittelu, mikä kestää tammikuuhun asti ja sen jälkeen ei olekkaan mitään tietoa mitä tekisin. Kovasti toivon, että harjoittelupaikasta syntyisi jotakin pidempää.

Nyt jos keksis jotain todella väsyttävää tekemistä ni pääsis vielä nukkumaan.

Pian huomenta!